Rootsinpyhtää Bluegrass and Rendezvous 2015. Rootsinpyhtaa Bluegrass -festivaali järjestetään perinteisesti Ruotsinpyhtään Ruukissa Loviisassa 23. Tänä vuonna festivaalin ajankohta on 5. Bluegrass-musiikin juuret ovat pohjoiseurooppalaisten siirtolaisten lauluista ja sävelmistä syntyneessä old-time musiikissa, sekä Amerikan mustien blues ja gospel perinteIssä. Bluegrass on akustista musiikkia, usein .

Siellä ne plopsahtelevat ilmoille omia aikojaan, vaikka puutarhuri ei tikkua ristiin laittaisi. Harvinaisen kesäisenä iltana kävin komioita ihastelemassa. Keväällä asettamani aita on pitänyt, vanhoja väripilkkuja on jälleen näkysällä ja kirsikka tuskin jaksaa kantaa marjojaan. Täällä naapurin pajupuskassa vienona kukoistan. En ole valloittamassa puutarhaasi, lupaan. Siskoltani saamat matalat angervot ovat aloittamassa kukintaansa.

Kun olet luonani, huoneeni on valoisa kuin harva pylväikkö. Vaahteramäen blogi kirjoittelu siirtyy Villa Lintuun. Pieni lenkki Villa Linnun maastossa. Lunta juuri ja juuri,. Liukas ja tasainen on jää,. Olisipa ollut luistimet jalassa,. Ahkera nuori mies oli tehnyt ison halkopinon. Saapas nähdä, joko keväällä sytytämme. Nyt meinaa jo ihan hengästyttää,.

Vielä ehdit nauttia Svartholman ja Strömforsin ruukin kesästä. Loviisa - Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Vuonna 2015 vietetään suuren suomalaisen säveltäjän Jean Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivää ympäri Suomea . Loviisanlahden suulla sijaitseva Svartholman merilinnoitus on Suomenlinnan sisarlinnoitus ja kuuluu samaan . Meri on Loviisalle keskeinen elementti läpi vuoden. Siksi Loviisan Laivasilta Loviisanlahden rannalla on lo. no, Norjan ilmatieteenlaitos ja NRK.

Kiinnostuin triathlon-ajatuksesta, kun keväällä intoilin pitkästä aikaa uimisesta. Ajattelin, että pikamatka ei ole niin paha. Kallavesi 18C, kyllä täällä tarkenee. Se, että juostessa näytän kömpelöltä norsulta on ihan ok, koska en ole koskaan ollut kepeä ja taitava juoksija. Mutta se, että uidessa olin kuin puolihalvaantunut keuhkotautinen mummo, oli suuri järkytys.

Tiedättekö sen tunteen, kun on kauhea ikävä jotain ystävää, tekisi mieli soittaa, mutta sitten ei soitakaan kun on niin paljon kerrottavaa. On jotenkin kulunut liian pitkä aika edellisistä kuulumisista. Samainen tunne tulee välillä blogiin kirjoittamisen suhteen. Ollaan taas oltu jos jossakin suunnassa. Tien päällä, laineilla, saaressa, mökillä, mansikkapellolla, ystävillä. Niin ja hei olen ollut töissä.